neljäs viikko takana, kaksi vielä jäljellä.

Tällä viikolla onkin jo huomattu että meneepä aika nopeasti. Tuntuu kuin vasta viime viikolla olisimme saapuneet unkariin, vaikka siitä on jo nejä viikkoa.

Töissä ei ollut kauheasti töitä akuviikosta, ja emme luultavasti saa tehdä itse sähkötöitä, joten tyydyimme sivusta seuraamaan miten varashälyttimiä ja muita vempeleitä asenneltiin autoihin pitkin viikkoa.

Maanantain työpäivä meni erittäin hitaasti, koska viikonloppuna tuli nukuttua joka päivä pitkään ja nyt piti sitten herätä jo kuudelta. Töitäkään ei riittänyt kuin muutama renkaiden vaihto, koska tällä viikolla työpaikalla oli taas enemmän opiskelijoita. Kun jollekkin asentajalle tuli työ päivän aikana, kaikki opiskelijat menivät siihen työmaalle joten oli aivan turhaa edes yrittää mennä siihen sähellykseen mukaan.. Ilta sujuikin sitten mukavasti tennistä pelatessa.

Tiistaina töissä oli sama meno kuin maanantaina, eli töitä tuli tehtyä vähänlaisesti suuren opiskelija määrän takia. Teimme ainakin yhden renkaidenvaihdon, muutaman uuden auton perushuollon, sekä loppupäivästä seurasin sivusta erään Volkswagenin vesipumpun vaihtoa, jotta osaisin tehdä hammashihnan vaihdon, kun Tommi tulee tänne ja teen viimeisen näyttöni.
Töiden jälkeen lähdimme suoraan Robertin ja Davidin sekä Minnan kanssa Kecskemetin korkeimmalle kukkulalle, joka on rakennettu hiekasta ja sorasta mitä kaivettiin viereisestä tekojärvestä. Kukkula on myös rakennettu kuulemma erttäin ison vesipumpun päälle. Kukkula oli kooltansa noin Hyvinkään kulomäen kokoinen, mutta sieltä näki huomattavasti pidemmälle, melkein horsonttiin asti, koska Kecskemet sijaitsee "the great plains" alueella, eli suurealla tasangolla.

Keskiviikkona ei tapahtunut mitään erikoista, mutta työpäivä meni nopeammin kuin viimeisenä kahtena päivänä koska uusia autoja tuli tasaisesti pitkin päivää ja seurasin miten varashälytin asennetaan uuteen Skodaan.

Torstaina olimmekin sitten Minnan kanssa ainoat opiskelijat työpaikalla, joten pääsimme auttamaan monissa hommissa. Iltapäivä meni nukkuessa ja rentoutuessa huoneessa, koska Robert ei ollut paikanpäällä, joten emme keksineet mitään tekemistä täällä hostellilla.

Perjantain työpäivä olikin rauhallisempi, mutta yllätyksekseni ei yhtään tylsä. Kielimuurista huolimatta yritimme puhua asentajien kanssa ja he ymmärsivät hieman meitä ja me jotenkin heitä. Iltapäivällä pidimmekin sitten toiseksi viimeisen viikonlopun kunniaksi pienet juhlat täällä hostellilla.  Ja juttelimme hieman ranskalaisten vaihto-opiskelijoiden kanssa illemmalla, kun he palasivat hostellille.

Lauantaina saatoin Davidin keskustaan ja Robertin bussiasemalle. Keli oli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan sateinen, mutta erittäin hiostava keli lämmön ja kosteuden takia.

melkein koko kolmas työviikko takana, meneepä aika nopeasti.

Ja taas kirjotellaan kuulumisia ja työkokemuksia Unkarista.
Elikkäs tähän mennessä tällä viikolla on keritty tekemään jopa samanmittaista työpäivää kuin muut asentajat, ja huomasin että ainakin tällä viikolla töiden määrä vähenee sitä myöden, kun päivä etenee iltapäivää kohden.

Maanantaina 24.3. Koko päivä oli sateinen ja vähän väsyneenä lähdettiin töihin, töitä oli aamusta vain muutama mutta päivän edetessä töiden määrä lisääntyi hieman, joten pääsimme auttamaan erilaisissa töissä eri asentajien kanssa. Teimme muutaman määräaikaishuollon (300,000) ja autoimme erään Volkswagenin vaihteiston irrotuksessa koska se vuosi vaihteistoöljyä nopeasti. Vaihteistosta huomattiin viaksi vaurioitunut kuori kytkimen painelaakerin vieressä. Minulla ei ole mitään hajua mikä reiän oli tehnyt, kun vaihteisto oli juuri irrotettu kun tulimme takaisin ruokatauolta, eikä minulle selvinnyt reiän aiheuttajaa kielimuurin takia.. Mutta komea reikä oli!

Tiistaina 25.3. Oli taas hiljaisempi päivä ja emme tehneet aamupäivänä kuin yhden määräaikaishuollon, mutta ruokatunnin jälkeen loppupäivä meni nopeammin uusiin autoihin perustarkastuksia tehdessä.

Keskiviikkona 26.3. Teimme monta renkaanvaihtoa, muutamaan uuteen autoon perustarkastukset ja yhden tai kaksi määräaikaishuoltoa firman autoihin renkaanvaihdon yheydessä.

Torstaina 27.3. Tänään olikin sitten kiinnostavampi päivä, kun kävimme 441 hehtaarin kokoisella Mercedez Benzin tehdasalueen tehdaskiertueella. Harmiksemme tehtaan sisältä ei saanut ottaa kuvia joten kun lisään blogiin kuvat, en voi lisätä muuta kuin muutaman kuvan tehtaan ulkopuolelta. Näimme tehtaan sisällä miten suorasta pellistä muotoillaan, leikataan ja kootaan kokonaisia mersun Cla ja B-class koreja, ja miten korista tulee kokoamislinjan lopussa toimiva, ajettava auto. Olisi mukava työskennellä tehtaassa, koska aina sillointällöin arvotaan yksi työntekijä joka saa joko pidennetyksi viikonlopuksi, tai kuudeksi päiväksi käyttöönsä melkein upouuden mersun! Jos kohdalle käy tuuri ja saat auton kuudeksi päiväksi, tulee työntekijän ajaa tämän aikajakson sisällä vähintään 1500 km ja kirjoittaa kuuden päivän jälkeen kirjallinen raportti siitä millainen ajokokemus se oli. Heti tehtaan porttien sisäpuolella oli 3 mersun B-class autoa rivissä, jotka olivat väreiltään punainen, valkoinen ja vihreä. Nämä autot edustavat Unkarin lipun värejä ja opas kertoi, että ei ole mahdollista saada mistään saman vihreän sävyistä mersua kuin rivissä ollut oli.

Vielä yksi työpäivä ennen viikonloppua ja toivottavasti olisi tekemistä, koska minä yksinkertaisesti inhoan päiviä jolloin ei ole mitään tekemistä. Tälläistä tähän mennessä ja päivitellään taas huomenna tai lauantaina perjantain meininkiä.

Vielä tähän loppuun viikonlopun fiiliksiä päivittelen, keli on lämmin ja toivottavasti pysyy tälläisenä huomennakin, voisi ehkä koittaa ruskettua.. Joka viikonloppu näyttäisi olevan jotain ongelmia täällä asunnolla... viime viikonloppuna olimme lukittuina sisään lauantai aamuna ja tänä viikonloppuna mitkään kodinkoneet eivät toimineet :D Katsellaan mitä ensi viikko tuo tullessaan, yli puolenvälin reissusta ollaan jo, kohta onkin jo kotiinpaluun aika tätä menoa :o

PS Ostin appelsiinipuun..

Elämää unkarissa. Toinen viikko

Toinen työviikko on jo loppumaan päin ja tämän kuluneen viikon aikana on tullut opittua muutamia unkarin kielen sanoja lisää, käyty Budapestissä ja keretty tehdä jopa töitäkin.
Maanantaina viikko alkoi tylsissä merkeissä töissä, kun meidän lisäksi paikalla oli myös muitakin oppilaita, joten töitä ei riittänyt kaikille ja työnteko jäi vähiin. Loppuillasta sitten odoteltiinkin innnolla seuraavan päivän Budapestin reissua ja käytiin katsomassa missä rautatieasema sijaitsee.
Tiistaina heräsin yllättävän täynnä energiaa ja noin kello 7.30 tapasimme Evan ja hänen oppilaansa rautatieasemalla ja lähdimme seuraavalla junalla kohti Budapestin kaunista kaupunkia. Heti kaupunkiin päästyämme Eva varoitteli jo taskuvarkaista joten kädet pysyivät tiukasti taskuissa! Aloitimme Budapestin reissumme menemällä ensimmäiseksi parlamenttitaloon, jossa näimme unkarin kruunun ja sitä vartiovat sotilaat. Saimme jopa nähdä vartijoiden vaihdon, joka tapahuu tunnin välein. Parlamenttitalon jälkeen menimme "The house of terror" museoon, joka sijaitsi lyhyen matkan päässä rautatieasemasta. Museo kertoi ajasta jolloin unkari oli natsisaksan ja Neuvostoliiton vallassa samaan aikaan ja kertoi juutalaisten surullisesta kohtalosta. Museon kellarikerroksessa oli sellejä, joissa oli kuvia vangeista ja vankilan perällä oli hirttopaalu joka oli kuulemma käytössä vielä 1980 luvulla.
Keskiviikkona oli taas työpäivä ja erittäin vähäisesti tekemistä. Pääsimme tekemään kuitenkin perustarkastuksen muutamaan uuteen autoon ja auttelimme milloin ketäkin, jos apua tarvittiin.
Ttorstaina olikin sitten jo enemmän tekemistä ja pääsin tekemään työtä yhden oppilaan ja mekaanikon kanssa erään Audin parissa. Autoon piti vaihtaa uusi bensatankki, koska vanha tankki oli syystä tai  toisesta haljennut auki yhdestä alanurkasta. Minä irrotin vanhasta tankista bensapumpun joka piti siirtää uuteen tankkiin, sekä autoin myös letkujen ja sähköjohtojen kiinnityksessä ja tankin paikalleen asennuksessa. Keskiviikkona autoin hieman jo tankin irrottamisesssa, mutta lähdemme Minnan kanssa korjaamolta aikasemmin kuin muut asentajat kotiin, joten en kerinnyt auttaa irrotuksen loppuosassa. Tämä työ oli kiinnostava siinä mielessä että en ole oikeastaan ollut perillä bensapumpun rakenteesta mitenkään hirveän hyvin, joten nyt kun olen irrottanut pumpun kertaalleen ja nähnyt vähän sen rakennetta osaan seuraavalla kerralla, jos samanlainen työ tulee vastaan, paikallistaa pumpun helpommin.
Tänään tein töissä huoltoja yhteen Audiin ja yhteen Skodaan, sekä perustarkastuksia uusiin autoihin, ja juttelin muiden asentajien kanssa kun päivä oli vähän rauhallisempi, koska korjaamolla ei ollut muita oppilaita kuin minä ja Minna.
Vapaa-aikanani olen ollut Minnan ja Robert nimisen oppilaan kanssa missä ja milloinkin, ja Budapestin reissulla tapaamamme ihmiset sanoivat että voimme tavata joskus, joten tylsää ei pitäisi tulla hetkeen!

Edit: Kuvia lisätty

Ensimmäinen viikko Kecskemetissä.

Noniin, eli blogin aloitus on nyt tässä, ensimmäinen viikko alkaa olla jo takana päin, mutta hyvin ollaan pärjätty. Saavuimme maanantaina aamupäivästä, ja aloitimme matkan kohti Kecskemetin kaupunkia. Ensimmäisenä päivänä tutustuimme kaupunkiin ja asetuimme huoneisiimme asumaan. Toinenkin päivä täällä sujui rennosti kouluun ja koulun oppilaisiin tutustuessa, sekä iltapäivällä kävimme myös katsomassa työpaikkaamme jossa työskentelemme nämä kuusi viikkoa.
Aluksi vähän mietitytti että miten saan nukutuksi näin oudossa paikassa, mutta yllätyksekseni olen saanut nukuttua joka yö erittäin hyvin, Edes aikaiset herätykset eivät ole tuottaneet minkäänlaista ongelmaa.
Keskiviikkona pääsimme vihdoinkin alottamaan työt, jotka alkoivat vähän tylsissä merkeissä, kun työpaikalla oli hiljainen päivä eikä melkein yhtään töitä. Käytimme siis ajan hyväksemme ja tutustuimme kahteen opiskelijaan, jotka myös työskentelevät Brill korjaamolla kanssamme. Torstaina ja perjantaina olikin sitten jo tekemistä, kun autoliikkeeseen tuotiin uusia autoja, joista piti katsoa rengaspaineet, renkaiden pulttien momentit ja irrottaa auton etuiskunvaimentimista muoviset "lukot" jotka estävät auton heilumisen rekan lavalla kuljetettaessa. Ainut ongelmia tuottanut asia on ollut paikallisten heikko englanninkielen taito, Mutta siitäkin on selvitty opettelemalla sanomaan kiitos, hei, kyllä ja ei unkariksi sekä käyttämällä erilaisia viittomamerkkejä päästäksemme yhteisymmärrykseen vanhempien asentajien kanssa töissä.
Asuntolassa on erittäin vähän ihmisiä jotka puhuvat englantia, ja sitäkin huonosti.. Mutta hienoa on että he kuitenkin ovat ystävällisiä ja yrittävät puhua englantia parhaansa mukaan.


Tälläistä siis viikolla numero uno, päivitellään kuulumisia ensi viikon puolella taas kunhan saan vain internetin taas toimimaan!

Edit: Kuvat lisätty :)